Ota meihin yhteyttä joko oheisella lomakkeella tai puhelimitse (020 762 2244), niin hoidamme torjunnan nopeasti, tehokkaasti ja ammattitaitoisesti. Pyydä tarjous!

Russakka eli saksantorakka

Russakka, toiselta nimeltään saksantorakka (Blattella germanica) on yleisin Suomessa esiintyvä torakka luonnossa elävien metsä- ja lapintorakan lisäksi. Suomessa russakoita tavataan asunnoissa, rakennuksissa ja kaatopaikoilla.

Väriltään russakka on ruskea ja melko läpikuultava. Yläselässä sillä on kaksi mustaa juovaa. Nuoret ja nymfivaiheen saksantorakat ovat väriltään tummempia, lähes mustia. Russakoilla on pitkän mallinen vartalo, vahvat jalat ja pitkät tuntosarvet. Kooltaan aikuinen russakka on noin 1,3–1,6 cm. Saksantorakoilla on siivet, mutta ne kuitenkin harvemmin lentävät ja sen sijaan juoksevat. Russakat ovat erittäin nopeita liikkumaan.

Russakat eivät elä Suomessa luonnonvaraisena, vaan kulkeutuvat meille monesti matkatavaroiden mukana. Löydettyään suojaisan kodin rakennusten sisätiloista, ne lisääntyvät nopeasti ja ovat erittäin sitkeitä. Jos kerrostalon yhdessä asunnossa on torakoita, ne voivat helposti liikkua esimerkiksi vesijohtojen ja muiden rakenteiden kautta toisiinkin asuntoihin.

Saksantorakat ovat monia kansainvälisiä torakoita pienempiä ja voivat helposti piileskellä pienissä tiloissa ja rakosissa niin asuntojen rakenteissa kuin esimerkiksi huonekaluissa, laatikoissa, laukuissa tai muissa tavaroissa kuten vaikkapa lämpimien elektroniikkalaitteiden suojissa. Ne viihtyvät hyvin myös siellä, missä niille on tarjolla ruoantähteitä, vettä ja suojaa, esimerkiksi: jäteastioissa, keittiökaapeissa ja allaskaapeissa.

Russakka syö hyvin monipuolisesti paitsi ruoantähteitä, myös esim. kirjojen sidosaineita, saippuaa ja hammastahnaa.

Mitä haittaa russakoista on?

Saksantorakat aiheuttavat merkittävän hygieniariskin. Russakka ulostaa syödessään ja saastuttaa ruoan ja tasot, joilla se ruokailee. Se kantaa muun muassa ruokamyrkytystä ja suolistotulehduksia aiheuttavia bakteereja ja viruksia sekä allergeeneja, jotka voivat aiheuttaa herkistyneille ihottumaa tai astmakohtauksia.

Russakat lisääntyvät nopeasti ja laskevat jopa 40 munaa kerrallaan. Tämän vuoksi torakkapopulaatioista voi nopeasti tulla suuri ongelma. Ne ovat myös sitkeitä pysymään hengissä ja nopeita liikkumaan.

Saksantorakan läsnäolon paljastaa usein joko näköhavainto itse torakasta tai sen pistemäisistä jätöksistä tai tahroista esim. keittiötasoilla, seinän nurkissa tai raoissa.

Tutustu myös muihin torakkalajeihin ja tilaa torjunta!

Russakan torjunta

Russakan torjuminen on hyvä aloittaa heti ensihavainnosta, jotta kannan lisääntyminen saadaan minimoitua. Näin pyritään myös ehkäisemään se, että torakat leviäisivät rakenteita tai tavaroita pitkin muihin asuntoihin tai rakennuksiin.

Saksantorakan torjunta on vaativaa ja aikaa vievää toimintaa, ja se pitäisi aina teettää ammattilaisella.

Ota yhteyttä Tuholaistorjuntakeskukseen joko oheisella lomakkeella tai puhelimitse (020 762 2244), niin kerromme lisää, annamme tarjouksen ja aloitamme tarvittaessa ammattitaitoisen torjunnan pikaisesti!

Lue lisää

• Torakan torjunta

The post Russakka eli saksantorakka – torjunta appeared first on Tuholaistorjuntakeskus.

Ota yhteyttä Tuholaistorjuntakeskukseen, jos epäilet, että tiloissasi lymyilee elintarviketuholaisia. Autamme sinua lajin tunnistuksessa ja häädämme tuholaiset tarvittaessa tehokkaasti.

Elintarviketuholaiset

Elintarvikkeita syöviä ja tuhoavia hyönteisiä on Suomessakin useita lajeja. Ne yleensä elävät koko elinkaarensa erilaisissa ruoka-aineissa niitä hyödyntäen, joskin osalle kelpaavat syötäväksi myös muut ainekset kuten paperi, tekstiili, tärkkelykset tai hyönteiset.  

Elintarviketuholaisia ovat muun muassa riisihärö, hinkalokuoriainen, leipäkuoriainen, rohmukuoriainen, russakka eli saksantorakka, intianjauhokoisa eli keittiökoisa, jyväkärsäkäs, jauhopukki ja jauhopunkki.

Mistä tiedän, että kyseessä on elintarviketuholainen

Elintarviketuholaisen läsnäolon huomaa yleensä siitä, että havaitsee näitä useimmiten pieniä hyönteisiä tai niiden toukkia elintarvikkeissa tai keittiötasoilla ja esimerkiksi hyllyjen raoissa ja halkeamissa. Osa tuholaisista jättää myös jälkeensä silkkimäistä seittiä tai reikiä pakkauksiin. Myös paha maku tuotteissa voi paljastaa elintarviketuholaisen. Esimerkiksi rohmukuoriainen on tunnettu voimakkaasta lysolimaisesta hajustaan ja sen jättämästä pistävästä mausta tuotteeseen. 

Ongelmanlähteen tunnistaminen ajoissa on tärkeää, jotta tuholaisten leviäminen ehditään estämään ja mahdollisten vahinkojen laajuus saadaan minimoitua.

Ota yhteyttä Tuholaistorjuntakeskukseen, niin autamme sinua lajin tunnistamisessa ja teemme tarvittaessa elintarviketuholaisen torjunnan nopeasti ja tehokkaasti. Yhteyden saat joko oheisella lomakkeella tai puhelimitse (020 762 2244).

Elintarviketuholaiset torjunta

Suurinta harmia elintarviketuholaiset aiheuttavat tehtaissa, leipomoissa ja varastotiloissa, joissa ne voivat saastuttaa suuriakin eriä tuotteita käyttökelvottomaksi. Yleisimmät tekstiilituholaisten lajit ovat siis: jauhokoisa, intianjauhokoisa, riisihärö, riisikärsäkäs, jyväkärsäkäs, vyöihrakuoriainen (myös tekstiilituhohyönteinen), hinkalokuoriainen ja monet lajit, jotka pysyvät lisääntymään noin 15-25 asteen lämpötiloissa. Monesti Suomessa varsinkin Horeca-alallla eli esim. ravintolaissa esiintyy torakakoita, kuten esim. russakka eli saksantorakka, ranskantorakka eli tv-torakka ja erittäin harvinaisia ovat aasialaiset torakat ja noin 5 cm kookas amerikantorakka. Yhteyden saat joko oheisella lomakkeella tai puhelimitse (020 762 2244). Meillä on Suomen nopein aloitus ja nopea neuvontapalvelu kaikkien eri elintarviketuholaisten osalta.

Koteihin elintarviketuholaiset päätyvät yleensä tuotepakkauksen mukana matkattuaan ensin tuotantotiloista kauppaan ja sieltä ostoskoriin. Lisäksi tietyistä maista niitä voi saada matkamuistojen, soittimien tai omien kassien ja matkalaukkujen mukana.

Elintarviketuholaisten ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa olennaista on puhtaudesta ja tilojen siisteydestä huolehtiminen sekä elintarvikkeiden ja tilojen säännöllinen tarkastus. Tarvittaessa esim. siilojen ja viljasiijojen lämpökäsittelyt, Vahinkojen minimoimiseksi tärkeintä on puuttua esiintymiin aikaisessa vaiheessa ja varotoimenpiteenä tietyissä maissa tehdä esim. siilojen lämpökäsittelyjä säännöllisesti, jotta elintarvikkeet eivät saastuisi.

Ota meihin yhteyttä oheisella lomakkeella tai puhelimitse, niin autamme tuholaisten tehokkaassa ja nopeassa tunnistamisessa ja torjunnassa!

The post Elintarviketuholaiset – torjunta ja lajin tunnistus appeared first on Tuholaistorjuntakeskus.

Torakat

Torakka on ikivanha hyönteisryhmä, joita on esiintynyt jo 300 miljoonaa vuotta sitten. Torakoita tunnetaan nykyään noin 3500 lajia. Tunnetuimpia niistä ovat Russakka eli saksantorakka 12-15 mm, Ranskantorakka 10-15 mm eli tv-torakka, Metsätorakka, Amerikantorakka 28-44 mm ja Lapintorakka. Suomessa luonnonvaraisina esiintyvät lapintorakka ja metsätorakka, ja rakennuksissa sekä kaatopaikoilla russakka eli saksantorakka. Muutamia muitakin lajeja tavataan luonnossa satunnaisesti.

Russakka eli saksantorakka (Blattella germanica) on väriltään ruskea. Russakkan kuori on suhteellisen läpinäkyvä. Jaloissa olevien tartuntapintojen avulla se pystyy helposti kiipeämään. Russakkan selässä on kaksi tummanruskeaa pitkittäisjuovaa. Russakka on noin 14 mm pitkä ja sen siivet ovat ruumiin mittaiset.

Russakka viihtyy kosteissa, korkeissa lämpötiloissa ja lämmitetyissä tiloissa. Se on valonarka ja viihtyy pimeässä. Ruuaksi sille käy melkein mikä vain, mutta sen herkkua ovat aromikkaat ruoat kuten pitsat ja aromikas liha. Russakka on erittäin nopeasti liikkuva hyönteinen, ja siksi yksi pahimpia saastuttajia keittiöissä. Jos russakka olisi ihmisen kokoinen, sen nopeus olisi 180 kilometriä tunnissa.

Amerikantorakka (Amerikantorakka Wikipediassa) on kiiltävän punaruskea. Se on noin 30–45 mm pitkä. Amerikantorakka pyrkii rakennusten sisällä putkihormistoihin, kellareihin ja muihin kosteisiin paikoihin sekä viemäreihin. Ruuaksi sille käy melkein mikä vain.

Lapintorakka elää karikkeessa, sammalikossa ja metsänreunojen matalassa kasvillisuudessa. Aikuisena se on kooltaan 7–11mm. Lapintorakka liikkuu lähinnä öisin ja tällöin hakeutuu joskus valonlähteiden luokse. Sen keskiruumis on tummanruskea ja sillä on pitkät tuntosarvet ja piikikkäät raajat.

Ranskantorakka eli tv-torakka viihtyy kuivemmissa paikoissa kuin saksantorakka. Se myös pitää saksantorakkaa korkeammista lämpötiloista. Ranskantorakka on kooltaan 12–14 mm pitkä. Sen tunnistaa hyvin siitä, että torakka on väriltään muutoin kellanruskea, mutta selkäkilvessä on tumma täplä. Ranskantorakka naaraalla on niin lyhyet siivet, että se ei pysty lentämään. Koiras kuitenkin on pidempien siipien ansiosta lentokykyinen.

Ruotsintorakka (blatta orientalis) ei nimestään huolimatta ole ruotsalainen, vaan Aasiasta peräisin oleva torakka. Ruotsintorakka on Suomessa harvinaisempi vieras, mutta silloin tällöin se voi eksyä Pohjolaankin esimerkiksi hedelmälastien mukana. Ruotsintorakka on pituudeltaan 18–28 millimetriä, eli amerikantorakan jälkeen toiseksi suurin torakkalaji.

Haitat

Torakka aiheuttaa merkittävän hygieniariskin. Esimerkiksi russakka eli saksantorakka ulostaa syödessään ja pilaa elintarvikkeet syömäkelvottomiksi. Torakat voivat myös levittää tauteja, kuten salmonellaa.

Torakan torjunta

Torakoiden torjunta on hankalaa, koska ne ovat nopeita lisääntymään ja ne saattavat oleilla kaukana ravintolähteistä, esimerkiksi kellareissa ja talon rakenteissa.

Erittäin tärkeää on tarkistaa matkatavarat reissulta palatessa ja lämpökäsitellä ne esimerkiksi saunassa tarvittaessa. Torakka voi tulla kotiisi myös vaatteidesi mukana, esimerkiksi housun lahkeessa. Erityisen huolellisesti matkalta tuodut elintarvikepakkaukset pitäisi tarkistaa ja saastuneet elintarvikkeet hävittää.

Torakan torjunta on hyvä aloittaa heti ensihavainnosta, sillä torakka leviää erittäin nopeasti rakenteita pitkin ja ihmisten tavaroiden mukana. Torjuttaessa on huomioitava, että torakat syövät myös toisiaan. Torakan torjunta on vaativaa ja aikaa vievää toimintaa, ja se pitäisi aina teettää ammattilaisella.

Ota yhteyttä Tuholaistorjuntakeskukseen joko oheisella lomakkeella tai puhelimitse (020 762 2244) ja pyydä meiltä ilmainen kartoitus!

Tutustu myös muihin elintarviketuholaisiin sekä muiden hyönteisten torjuntaan ja tunnistamiseen.

Lue lisää

• Russakka eli saksantorakka – torjunta

The post Torakan torjunta appeared first on Tuholaistorjuntakeskus.