Torakat

Torakka on ikivanha hyönteisryhmä, joita on esiintynyt jo 300 miljoonaa vuotta sitten. Torakoita tunnetaan nykyään noin 3500 lajia. Tunnetuimpia niistä ovat Russakka eli saksantorakka 12-15 mm, Ranskantorakka 10-15 mm eli tv-torakka, Metsätorakka, Amerikantorakka 28-44 mm ja Lapintorakka. Suomessa luonnonvaraisina esiintyvät lapintorakka ja metsätorakka, ja rakennuksissa sekä kaatopaikoilla russakka eli saksantorakka. Muutamia muitakin lajeja tavataan luonnossa satunnaisesti.

Russakka eli saksantorakka (Blattella germanica) on väriltään ruskea. Russakkan kuori on suhteellisen läpinäkyvä. Jaloissa olevien tartuntapintojen avulla se pystyy helposti kiipeämään. Russakkan selässä on kaksi tummanruskeaa pitkittäisjuovaa. Russakka on noin 14 mm pitkä ja sen siivet ovat ruumiin mittaiset.

Russakka viihtyy kosteissa, korkeissa lämpötiloissa ja lämmitetyissä tiloissa. Se on valonarka ja viihtyy pimeässä. Ruuaksi sille käy melkein mikä vain, mutta sen herkkua ovat aromikkaat ruoat kuten pitsat ja aromikas liha. Russakka on erittäin nopeasti liikkuva hyönteinen, ja siksi yksi pahimpia saastuttajia keittiöissä. Jos russakka olisi ihmisen kokoinen, sen nopeus olisi 180 kilometriä tunnissa.

Amerikantorakka (Amerikantorakka Wikipediassa) on kiiltävän punaruskea. Se on noin 30–45 mm pitkä. Amerikantorakka pyrkii rakennusten sisällä putkihormistoihin, kellareihin ja muihin kosteisiin paikoihin sekä viemäreihin. Ruuaksi sille käy melkein mikä vain.

Lapintorakka elää karikkeessa, sammalikossa ja metsänreunojen matalassa kasvillisuudessa. Aikuisena se on kooltaan 7–11mm. Lapintorakka liikkuu lähinnä öisin ja tällöin hakeutuu joskus valonlähteiden luokse. Sen keskiruumis on tummanruskea ja sillä on pitkät tuntosarvet ja piikikkäät raajat.

Ranskantorakka eli tv-torakka viihtyy kuivemmissa paikoissa kuin saksantorakka. Se myös pitää saksantorakkaa korkeammista lämpötiloista. Ranskantorakka on kooltaan 12–14 mm pitkä. Sen tunnistaa hyvin siitä, että torakka on väriltään muutoin kellanruskea, mutta selkäkilvessä on tumma täplä. Ranskantorakka naaraalla on niin lyhyet siivet, että se ei pysty lentämään. Koiras kuitenkin on pidempien siipien ansiosta lentokykyinen.

Ruotsintorakka (blatta orientalis) ei nimestään huolimatta ole ruotsalainen, vaan Aasiasta peräisin oleva torakka. Ruotsintorakka on Suomessa harvinaisempi vieras, mutta silloin tällöin se voi eksyä Pohjolaankin esimerkiksi hedelmälastien mukana. Ruotsintorakka on pituudeltaan 18–28 millimetriä, eli amerikantorakan jälkeen toiseksi suurin torakkalaji.

Haitat

Torakka aiheuttaa merkittävän hygieniariskin. Esimerkiksi russakka eli saksantorakka ulostaa syödessään ja pilaa elintarvikkeet syömäkelvottomiksi. Torakat voivat myös levittää tauteja, kuten salmonellaa.

Torakan torjunta

Torakoiden torjunta on hankalaa, koska ne ovat nopeita lisääntymään ja ne saattavat oleilla kaukana ravintolähteistä, esimerkiksi kellareissa ja talon rakenteissa.

Erittäin tärkeää on tarkistaa matkatavarat reissulta palatessa ja lämpökäsitellä ne esimerkiksi saunassa tarvittaessa. Torakka voi tulla kotiisi myös vaatteidesi mukana, esimerkiksi housun lahkeessa. Erityisen huolellisesti matkalta tuodut elintarvikepakkaukset pitäisi tarkistaa ja saastuneet elintarvikkeet hävittää.

Torakan torjunta on hyvä aloittaa heti ensihavainnosta, sillä torakka leviää erittäin nopeasti rakenteita pitkin ja ihmisten tavaroiden mukana. Torjuttaessa on huomioitava, että torakat syövät myös toisiaan. Torakan torjunta on vaativaa ja aikaa vievää toimintaa, ja se pitäisi aina teettää ammattilaisella.

Ota yhteyttä Tuholaistorjuntakeskukseen joko oheisella lomakkeella tai puhelimitse (020 762 2244) ja pyydä meiltä ilmainen kartoitus!

Tutustu myös muihin elintarviketuholaisiin sekä muiden hyönteisten torjuntaan ja tunnistamiseen.

Lue lisää

• Russakka eli saksantorakka – torjunta

The post Torakan torjunta appeared first on Tuholaistorjuntakeskus.