Lepakko

Lepakko on Suomessa luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettu eläin, joka saattaa kuitenkin herättää vastenmielisyyttä. Monet saattavat kavahtaa lepakon ulkomuotoa. Lepakko voi myös asuinrakennukseen eksyessään tuoda mukanaan luteita ja hajuhaittoja. Lepakko myös kantaa monenlaisia, jopa vaarallisiakin tauteja, jotka voivat tarttua ihmiseen. Lepakoihin ei tulekaan omin päin koskea.

Lepakot ovat EU:n luontodirektiivin liitteen IV mukaisesti vahvan suojelun piirissä ja niitä suojaavat myös monet kansainväliset sopimukset. Jos lepakoiden häätöä rakennuksesta aletaan harkita, on järkevää ottaa ensin yhteyttä Tuholaistorjuntakeskukseen, joka laatii ammattitaitoisesti hakemuksen alueelliseen ELY-keskukseen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Välillä lepakot voivat eksyä jopa kaupunkiasuntojen makuuhuoneisiin, mutta yleisimmin niitä tavataan maaseutujen hirsitaloissa. Mikäli epäilet luteita, niin syynä puremiin voivat olla lepakoiden levittämät lepakkoluteet.

Lepakko on ainoa nisäkäs, jolla on lentokykyiset siivet. Maailmalla on tunnistettu yli 1300 lepakkolajia ja Suomessakin elää 13 eri lajia. Yleisimpiä näistä ovat esim. pohjanlepakko, viiksisiippa ja korvayökkö. Lepakot ovat melko pienikokoisia nisäkkäitä, painoltaan pääosin alle 50 grammaa. Lepakon elinikä on keskimäärin noin 20 vuotta.

Lepakoilla on tärkeä paikkansa ekosysteemissä. Ne auttavat muun muassa pölytyksessä ja syövät hyönteisiä. Noin 70 % maailman lepakoista syö hyönteisiä, loput syövät hedelmiä ja mettä ja vain kolmen lajin tiedetään syövän verta. Eläimestä tai ihmisestä verta haukkaavia lajeja ei elä Suomessa.

Lepakoilla on monimutkainen ja pitkälle kehittynyt kaikujärjestelmä, jonka avulla ne havainnoivat ympäristöään ja etsivät ruokaa. Lepakoista lähtevä ääni muistuttaa useimmiten joko rätinää tai maiskutusta.

Missä lepakot elävät?

Lepakot ovat pääosin yöeläimiä. Lajista riippuen ne elelevät esimerkiksi puistoissa, vesistöjen äärellä tai metsissä. Päivisin ne piiloskelevat suojissaan, joita voivat olla niin luonnon antamat suojat kuten luolat ja puunkolot kuin rakennusten suojaisat tilat kuten ullakot. Rakennuksiin eläimet hakeutuvat lämmön ja suojan perässä. Suomen yleisimmät lepakkolajit myös talvehtivat.

Lue lisää lepakoista Wikipedian artikkelissa.

Lepakoiden karkotus

Kaikki Suomessa elävät lepakkolajit ovat rauhoitettuja. Lepakoiden karkotus voi kuitenkin tulla kyseeseen silloin harvoin, kun eläimet aiheuttavat todellista hygienia- ja terveyshaittaa esimerkiksi asuintiloihin tulevan ulosteen takia tai jatkuvaa haittaa luteiden vuoksi. Lepakoiden karkotukseen voi anoa erityislupaa paikallisesta ELY-keskuksesta, mutta ensin kannattaa olla yhteydessä Tuholaistorjuntakeskukseen.

Lepakoiden pääsy sisätiloihin voidaan estää tukkimalla niiden kulkuaukot talven aikana niiden ollessa talvipesässä. Lepakoille voi myös rakentaa omia asuinpönttöjä, jotta ne hyödyntäisivät pönttöjä suojanaan sen sijaan, että hakeutuisivat asuinrakennuksien yläpohjiin.

Jos lepakot mietityttävät tai aiheuttavat sinulle huolia, ota meihin yhteyttä joko oheisella lomakkeella tai puhelimitse (020 762 2244). Vastaamme mielellämme kysymyksiisi ja hoidamme tarvittaessa laillisesti lepakoiden häädön tehokkaasti.

The post Lepakoiden karkotus ja hävittäminen appeared first on Tuholaistorjuntakeskus.

Täältä löydät yleisimmät tuholaiset!

Tutustu eri tuholaisten torjuntaan:

• Jyrsijöiden torjunta (mm. hiiret ja rotat)
  • Rottien torjunta
  • Hiirien torjunta
• Hyönteisten torjunta
  • Muurahaisten torjunta
  • Torakan torjunta
  • Luteiden torjunta (tunnetaan myös nimellä lutikka ja seinälude)
  • Kärpästen torjunta (huonekärpäset, lihakärpäset)
  • Mehiläiset
  • Ampiaisten torjunta
  • Jauhopukin torjunta
  • Jauhopunkin torjunta
  • Jauhokoisan torjunta
  • Turkiskuoriainen torjunta
  • Vyöihrakuoriainen torjunta
• Käärmeiden karkotus (esim. kyyn karkotus)
• Lintujen hävitys ja torjunta
• Ongelmia lepakoiden kanssa

Muut tuholaiset

Ota yhteyttä Tuholaistorjunta Keskus Oy:n tuholaisten tunnistamispalveluun lähettämällä kuva sähköpostitse osoitteeseen myynti(at)tuholaistorjuntakeskus.fi tai lähetä kuva suoraan matkapuhelimella numeroon 0400-160300.

Tuhoeläimet (esim. rotat ja hiiret) aiheuttavat monenlaista vahinkoa rakennuksille, sekä yritysten ja kotien tavaroille ja tuotteille. Osa sisätilojen tuholaisista on ihmisten ja / tai kotieläinten terveydelle haitallisia (esim. lutikka, torakka, rohmukuoriainen, täi, kirppu ja punkki). Sisällä esiintyvistä hyönteisistä ja pikkueläimistä mm. sokeritoukat, muurahaiset ja hämähäkit ovat epämiellyttäviä ja siksi niistä halutaan päästä eroon nopeasti. Haittalinnut (mm. harmaalokki ja kesykyyhky) aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia kodeissa, yrityksissä ja julkisissa rakennuksissa mm. likaamalla paikkoja ulosteellaan.

Tuholaisten tunnistaminen: Ennen torjunnan aloittamista lajimääritys on kaikkein tärkeintä, koska kaikki lajit käyttäytyvät ja esiintyvät eri paikoissa. Turkiskuoriaiset syövät luonnonkuituja, rohmukuoriaiset ja hinkalokuoriaiset tuhoavat elintarvikkeita ja lutikat imevät ihmisten verta. Mikäli et tunnista hyönteistä tai et saa sitä valokuvattua, voit lähettää vahingoittumattomat yksilöt yhteystiedoillasi varustettuna toimistollemme määritettäväksi esim. Minigrip-pussissa tai läpinäkyvällä teipillä kiinnitettynä valkoiseen paperiin.

Ammattina tuholaistorjunta – tehtävänä asiakaspalvelu. Kotimainen yritys. Tuholaistorjuntaa Espoossa, Vantaalla, Helsingissä, pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella ja koko Suomessa vuodesta 2001. Tuholaistorjunta Keskus Oy:n kaikki sekä huoltoteknikot että aluetarkastajat ovat suorittaneet tuholaistorjujan koulutuksen.

Tuholaistorjuntakeskus Oy

We also speak English.

Why Pest Control Center Ltd in Finland? Residential Pest Control. We can assess your home for free and develop a comprehensive protection plan, so you don’t have to share your home with unwanted pests. Commercial Pest Control. Pests can create health hazards to your employees and customers. While assessing and helping protect your business, we document all the information you need. You’re not alone with rodents e.g. rats and mice, silver fish, cockroaches, bed bugs, ants, flies, fleas, tigs, beetles, moths or other pests.  Call Pest Control Center Ltd in Finland and in the Nordic countries helpdesk tel int. +358 20-762 2244  or MD Mr. S. Rauthovi +358 400 160300. 

At Pest Control Center Finland, we have invested to develop award-winning training programs that extend well beyond the classroom. Each Pest Control Center Finland Commercial Pest Specialist is trained in PCC’s Commercial Training & Certification Program, which includes: Formal accredited class work from the local Finnish authorities. Treatment techniques that conform to standards set by Pest Control Center Ltd, assuring the smartest and most effective pest management program available in Finland. Training in specific protocols for your industry and local regulatory requirements which are fully effective on Jan 1st 2017.

Vi talar också svenska.

Vill du ha vår hjälp med skadedjursbekämpning och skadedjur? Har du hittat skadedjur, vägglöss, getingar, kackerlackor, myror, möss, råttor, silverfiskar.

Skadedjur är inte särskilt trevliga?
Småkryp, ohyra och skadedjur – kärt barn har många namn brukar man säga. Dessa småkryp och insekter är inte särskilt trevliga att dela utrymme med. I naturen är de ofta ett viktigt inslag men att dela boende med skadedjur är inte särskilt trevligt och inte heller speciellt hälsosamt. Det finns tusentals småkryp men det är först när de börjar besvära oss människor som de anses vara skadedjur och som man vill bekämpa och få bort. De kan besvära oss på många olika sätt. Vi har valt att presentera de vanligaste skadedjuren som du kan träffa på inomhus, på de här sidorna. Du kan söka bland skadedjuren på lite olika sätt.

Kontakta oss

Hjälp oss att hjälpa dig snabbt! Välj den kontaktväg nedan som passar dig och ditt ärende bäst. Kontaktväg till exempel via e-post, chatt, SMS eller telefon. Telefon 24/7 kundservice 020-762 2244, eller via e-post myynti@tuholaistorjuntakeskus.fi

The post Tuholaisten tunnistaminen ja muut tuholaiset appeared first on Tuholaistorjuntakeskus.