Epäiletkö, että tontillasi on käärmeitä tai käärme on luonut nahkansa vapaa-ajan asuntosi keittiön lattialle? Käärmeiden karkotus, etenkin kyyn karkotus, on monella toiveena, jos pelko käärmeen kohtaamisesta häiritsee kesänviettoa pihamaalla. Ota meihin yhteyttä, niin vastaamme kysymyksiisi ja autamme toimenpiteissä, joilla käärmeiden tuloa voidaan ennaltaehkäistä.
Tuholaistorjuntakeskus auttaa kaikenlaisessa käärmeiden ja villieläinten karkottamisessa ja pyydystämisessä yrityksesi toimitiloissa ja asuinkiinteistöissä. Esim. käärme tai joku muu villieläin on voinut eksyä yrityksesi myymälään, varastoon tai muuhun vastaavaan paikkaan, mistä se pitää saada nopeasti pois aiheuttamasta haittaa tai häiritsemästä henkilökuntaa ja asiakkaita.
Käärmeet asuntojen ja mökkien tonteilla
Suomessa elää kolme käärmelajia: kyykäärme, rantakäärme (entiseltä nimeltään tarhakäärme) ja kangaskäärme. Näistä ainoastaan kyykäärme on myrkyllinen ja siksi siihen tuleekin suhtautua varovaisuudella.
Käärmeet karttavat ihmistä, mutta ne voivat silti etsiytyä talojen ja mökkien pihamaille, jos sieltä löytyy niille suotuisat olosuhteet. Kaikki Suomen käärmeet käyttävät ravinnokseen jyrsijöitä kuten hiiriä, myyriä, muita matelijoita kuten sisiliskoja, sammakkoeläimiä sekä linnunpoikasia. Tällaisten eläinten läsnäolo houkutteleekin tontille helposti myös käärmeitä aterian perässä.
Suomessa käärmeisiin voi törmätä aina huhtikuulta syyskuulle asti. Keväällä ne heräilevät talvihorroksestaan ja kerääntyvät aurinkoisille paikoille kuten kallioille lämmittelemään. Keväällä käärme saattaa olla tavallista äkäisempi, jos ei se ole vielä löytänyt ateriaa. Kesäisin ne liikuskelevat saaliiden ja suojapaikkojen perässä, yleensä kuitenkin omalla tutulla reitillään. Syksyn lähestyessä ne matkaavat kohti talvipesää ja niihin voi silloin törmätä normaalista poikkeavassakin paikassa.
Kyykäärme on noin 50–80 cm pituinen harmaa, rusehtava tai musta myrkkykäärme. Sen erottaa muista kotimaisista käärmeistä yleensä selässä näkyvästä sahalaitakuviosta. Aina kuviota ei kuitenkaan näy, jolloin tunnistaminen onnistuu parhaiten pupillin muodosta. Kyyllä silmät ovat yleensä punaiset ja pupilli pystymäinen viiru – rantakäärmeen pupilli taas on pyöreä ja musta. Kyy on maailman pohjoisin käärmelaji ja Euroopan yleisin myrkkykäärme.
Kyyt viihtyvät lämpimillä ja aurinkoisilla maa-alueilla, joissa on kuitenkin paikkoja piiloutumiseen. Yleisiä ympäristöjä ovat esimerkiksi hakkuuaukeat, peltojen ja soiden reuna-alueet ja kallioiset seudut.
Kyy tappaa saaliinsa kuten myyrän, hiiren tai päästäisen myrkkypuraisulla. Kyyn purema on terveelle aikuiselle yleensä vaaraton, mutta pienelle lapselle, iäkkäälle henkilölle, allergiselle tai lemmikkieläimelle se on vakavampi uhka. Joka tapauksessa kyyn purtua tulee aina hakeutua lääkärin tarkastettavaksi ja hätätilanteissa soittaa ambulanssi. Kyyn puremia tapahtuu Suomessa noin 50–150 vuodessa. Lue lisää siitä, mitä tehdä, jos kyy on päässyt puremaan.
Rantakäärme elelee mieluiten vesistöjen rannalla, mutta sitä voi tavata myös pihapiireistä, joissa ei ole vettä aivan vieressä. Rantakäärme on Suomen suurin käärme, noin 75–90 cm pituinen tai pidempikin. Väriltään se on tumma ja kaulalla on kellertävät täplät. Pikimustilta yksilöiltä läiskät voivat puuttua kokonaan. Rantakäärme syö vedessä kaloja ja sammakkoeläimiä ja viihtyy kaikkein parhaiten meren, järven tai joen rannalla, jossa on kasvillisuutta, aurinkoinen paistattelupaikka ja kivikko piiloutumista varten. Rantakäärme munii esimerkiksi mätänevän lehtikarikkeen joukkoon, lantakasaan, avokompostiin tai rannikon rakkoleväkasaan.
Kangaskäärme eli kanervakäärme kuuluu myös tarhakäärmeisiin ja elää Suomessa vain Ahvenanmaalla. Se on vaaraton, viihtyy kanervakallioilla ja pysyttelee visusti piilossa.
Talvehtimiseen käärmeet käyttävät usein samaa, hyväksihavaittua pesää, joka on riittävän syvällä maan alla tai suojaisassa kivenkolossa. Samaan pesään voi hakeutua satapäin saman ja jopa eri lajien käärmeitä ja myös muita matelijoita. Käärmeet voivat elää jopa 25-vuotiaiksi.
Käärmeiden karkotus
Tehokkain keino hoitaa käärmeiden karkotus on hankkiutua eroon asioista ja olosuhteista, jotka houkuttelevat käärmeitä puoleensa. Tällaisia ovat muun muassa:
- Käärmeiden ravinnon runsaus: jos pihallasi on runsaasti hiiriä, myyriä tai muita jyrsijöitä, hankkiudu niistä eroon.
- Me autamme jyrsijöiden tehokkaassa torjunnassa
- Risukasat, kiviröykkiöt, avokompostit, romukasat, pusikot, heinikot ja muut sopivat piiloutumispaikat pihamaalla
- Poista piiloutumispaikat pihalta tai siirrä ne vähintään kauemmaksi rakennuksista
- Pidä piha siistinä ja nurmikko lyhyenä, jotta käärme ei pääse siellä lymyilemään
- Talon perustat, kivimuurit ja tuuletusaukot: varmista, että tiivistykset ovat kunnossa, eikä käärme ole päässyt pesiytymään esim. talon tai terassin alle
- Aurinkoiset paistattelupaikat: jos tontilla on paljon aurinkoisia kallioita tai muita paistattelupaikkoja, käärmeet saattavat hakeutua niihin
Käärmeen voi siirtää pois, mutta uusia tulee usein tilalle, jos olosuhteet niitä houkuttelevat. Ota meihin yhteyttä, niin autamme hävittämään tontilta esimerkiksi jyrsijäpopulaatiot, jolloin kyyn karkotus vauhdittuu. Lähetä viesti oheisella lomakkeella tai soita (020 762 2244), vastaamme mielellään kysymyksiisi.
